Unelmoi isosti - Dream Big
Tai jos et, onko ne edes unelmia?
Unelmointi voi välillä olla yllättävän hankalaa. Onko toive siitä, että saisi elää omannäköistä elämää oikeastaan edes unelma, kun eikö se ole paremminkin perusoikeus. Ja toisaalta, jos ei aivan tiedä, mitä se omannäköinen elämä on, niin voiko siitä unelmoida?
Unelmoin myös kantavista hangista ja siitä vapauden tunteesta, joka aina keväisin täyttää sydämen, kun pääsee mihin vain. Siksi haluan asua paikassa, jossa on keväthanget.
Jos aloittaa Pinterestissä haun sanalla unelma tulee ehdotuksina unelmaelämä, unelmahuoneet, unelma hääpuvut, unelma makuuhuone, unelmakoti, unelmakarttta yms. Pinterestin unelmahuoneet ja unelmakodit antavat sisustusideoita. Itsekin olen haaveillut kotini näyttävän tietynlaiselta, mutta vaikka siisteydellä ja viihtyisyydellä on iso merkitys, on minulle kotiin liittyvät tunteet, kuten turvallisuus ja vapaus olla seinän värejä tärkeämpiä. Tai hyvähän se nyt on sanoa, kun olemme saaneet remontin sen verran valmiiksi, etten enää edes muista sitä jatkuvaa pimeyttä, mikä kellastuneesta koivusta ja puunvärisestä katosta sisälle tuli - sen verran kuitenkin sellainen vaaleampi tila ja väljyys tuntuu antavan tilaa ajatella.
Minulle unelmaelämä Pinterestistä antaa kuvia ulkoilusta, auringonnousuista vuorilla ja juoksulenkeistä rannalla. Sekaan mahtuu myös kuvia retkeilyautoelämästä ja aamupaloista laiturilla. Ja sitähän mun unelmaelämä taitaa olla - tunteeko Pinterest minut siis paremmin kuin minä itse. Minusta olisi ihanaa retkeillä enemmän kuin mitä nyt saan aikaiseksi. Olen tullut niin mukavuudenhaluiseksi, että kun joudun Sissin vuoksi aina miettimään, onko paljon ötököitä, onko liian kuuma tai liian kylmä, kantaako lumi vai onko se terävää, niin välillä huomaan jättäväni retken välistä, kun sen ajattelu on muka liian vaikeaa. Puolustuksekseni kuitenkin sanon, että on käynyt kertoja, kun on pitänyt kääntyä pikavauhtia takaisin autolle ötököiden syötyä meidät molemmat heti ensimetreillä aivan paukamille.
En aina vain tunnista yllä mainittuja seikkoja unelmiksi. Nehän eivät nimittäin varsinaisesti vie eteenpäin elämässä ja jotenkin päähäni on asetettu ajatus, että unelmien pitäisi olla suuntaviivoja tai tavoitteita, joita kohti työskennellä. Ai hurja, jos uskaltaa hakea Pinterestistä hakusanalla Dream Big, niin saa kunnon selfhelpin hyökyaallon päällensä.
"If your dreams don’t scare you, they are too small."
"Dream big, work hard, make it happen"
"If you don’t have big dreams and goals, you’ll end up working really hard for someone who does."
Pinterest on totta kai yksi some muiden joukosta ja täynnä sisältöä, jonka tarkoitus on koukuttaa - olipa se sitten osumalla tietynlaisten ihmisten (esim. suorittajien) hyvään uskoon vetoamalla. Uskoon siitä, että olemalla tarpeeksi ahkera ja tekemällä paljon töitä, voi saavuttaa ihan mitä vaan.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että minulle onkin ihan paikallaan haaveilla siitä, että söisin aamiaista laiturilla. Elämän pieniä hetkiä, joista nauttia ilman, että niillä olisi varsinaista päämäärää osaamisen kasvattamisen tai varallisuuden hankinnan saralla. Välillä on ehkä ihan hyvä kysyä vaikkapa sitten Pinterestiltä, että mitä ne unelmat ovat. Jos ihan tavalliset itselle iloa tuottavat asiat on unelmia, niin jossain kohtaa on hairahtunut polulta joko omien tapojen tai ulkoisten tekijöiden myötä. Tällainen pläjäys vasten kasvoja auttaa kuitenkin hoksaamaan, että se oma unelmaelämä ei ole kovin vaikea saavuttaa ja sinne voi aina palata, kun vain aloittaa tekemään niitä asioita, joista saa hyvää mieltä.
Unelmointi on tärkeää, sillä unelmista saa myös lohtua ja voimaa. Siksi mitään unelmaa ei kannata torpata, vaan sitä on hyvä rohkaistua tarkastelemaan lähemmin ja tutkimaan sen eri puolia. Todeksi ei tarvitse tehdä mitään, mikä ei tunnu hyvältä, mutta ilman että hahmottaa edes jotenkuten, mitä elementtejä unelman toteuttaminen tarvitsee, saattaa unelma haalistua, hiipua tai laantua siten, ettei se meinaa kantaa.
Aina hetkittäin toki päähäni putkahtaa myös sellaisia unelmia kuin kirjan kirjoittaminen tai sellaisten sivutulojen vakiinnuttaminen, mihin vain omalla toiminnallani vaikutan. Olen seurannut sivusta ja myös seissyt sen maton laidalla, mikä on työelämässä vedetty odottamatta alta. Siten minusta olisi ihanaa olla jollain tavalla vain itse vastuussa itselleen siitä, miten hallita ja vaikuttaa tekemisiin ja niistä saataviin tuloihin. Omista unelmista ääneen puhuminen tai niistä kirjoittaminen muuallekin kuin päiväkirjaan tuntuu vähän jännittävältä ja pelottavaltakin. Unelmat on kuitenkin melko henkilökohtaisia.
Unelmoin myös siitä, että näkisin auringonnousuja ja -laskuja, mutta en useinkaan ole niihin aikoihin oikein liikenteessä. Tämä olisi siis helppo ratkaista. Aina unelmien ei oikeasti tarvitse olla suuria, vaikka self help -sitaatit niin väittävätkin.
Ehkä tässä pikkuhiljaa sitä myöten, kun omanlainen luovuus ja tekemisen into palaa, alkavat unelmat näyttää myös selkeämmin suuntaa, miten elää unelmia todeksi. Se kuitenkin pitää varmasti paikkaansa, että jos pelkästään unelmoi pään sisällä eikä tee mitään, ei myöskään tapahdu mitään. Uskon siihen, että läheskään aina, tai edes usein, ei tarvitse tietää, mitä se tekeminen pitäisi olla, mutta elämä on tehty elettäväksi ja kokeilemalla tapahtuu aina jotain.
Jos luit tämän tekstin, niin kerro kommenteissa tai Instagramissa, mistä sä unelmoit.